Kantasolut

FM Kristiina Rajala
Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea

Kantasolut ovat soluja, jotka pystyvät uusiutumaan kantasoluina ja tuottamaan erilaistuneita soluja. Uusiutumis- ja erilaistumiskyvyn ansiosta kantasoluja voidaan käyttää tuottamaan uutta, erilaistunutta solukkoa vahingoittuneiden tai vanhenevien tilalle. Kantasoluja on alkiossa ja kaikissa ihmisen elimissä, joissa kuitenkin erilaistuneisiin soluihin verrattuna kantasoluja on hyvin vähän. Kudosperäisiä kantasoluja on eristetty mm. verestä, luuytimestä, rasvakudoksesta, ihosta ja hermokudoksesta. Mesenkymaalisilla kantaoluilla tarkoitetaan side- ja tukikudoksista peräisin olevia kantasoluja. Kudosperäisten kantasolujen erilaistumiskyky on rajallisempi kuin alkion kantasolujen. Ihmisalkion kantasoluja saadaan blastokystivaiheisen alkion sisäsolumassan soluista, 5-7 päivää koeputkihedelmöityksen jälkeen. Alkion kantasolut kasvavat rajattomasti viljelmässä ja ne ovat erilaistumisensa puolesta monikykyisimpiä tunnettuja kantasoluja.

Alkion kantasoluista voidaan erilaistaa mm. hermo-, lihas-, maksa-, sydän- ja rasvasoluja kantasolujen kasvuolosuhteita muuntelemalla ja tiettyjä kasvutekijöitä lisäämällä. Kantasolujen erilaistuminen vain tiettyyn spesifiseen suuntaan puhtaan solupopulaation saavuttamiseksi on kuitenkin vielä rajallista. Erilaistuneiden solujen elinkyky ja toiminnallisuus in vivo ovat myös vielä rajallista. Tiettyjen solutyyppien erilaistaminen on osoittautunut erityisen haastavaksi, kuten insuliinia erittävien haiman beta-solujen erilaistaminen.

Ensimmäinen ihmisen alkion kantasolulinja luotiin vuonna 1998. Tällä hetkellä maailmalla kasvatetut kantasolulinjat eivät laadultaan kelpaa suoraan solusiirteiksi ihmisille, koska linjat on viljelty eläinperäisiä materiaaleja käyttäen. EU-direktiivin 2004/23/EY mukaan kaikki solusiirroissa käytettävät solut ja kudokset on tuotettava GMP-standardien (GMP, good manufacturing practise) mukaisesti.

Sekä alkion että aikuisen kantasoluihin liittyy hoitoja ajatellen erittäin suuria mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa kantasoluista odotetaan uusia mullistavia hoitokeinoja varsinkin kudos- ja soluvaurioista johtuvien sairauksien (esimerkiksi Alzheimer, Parkinson, MS-tauti, aivovauriot, selkäydinvamma, diabetes, sydämen vajaatoiminta, syöpätaudit) hoitoon. Solusiirteitä ja kantasoluja on maailmalla kokeiltu jo monien sairauksien hoidossa, pääosin kuitenkin vielä eläinmalleissa. Pidemmälle kehittyviä kudosten esisoluja (iho, rusto) käytetään jo kliinisesti. Kliinisessä käytössä ovat myös luuytimestä saatavat veren kantasolut ja mesenkymaaliset kantasolut. Kantasoluihin perustuvat uudet hoitomuodot tulevat mahdollisiksi vain pitkäjänteisen perustutkimuksen kautta, jossa solu- ja molekyylibiologian keinoin selvitetään kantasolujen uusiutumista ja erilaistumista sääteleviä tekijöitä.